Lurviksihan tua minun neulomishomma on männyt nykysellään. Painava syyhi siihen kyllä löyttyy, kun on välillä lintostettava kävellä tällä operoidulla koivella vielä tiuhemppaan tahttiin jotta ei jähmety ihan tönköksi.

Vain pikkuhiljoo aina jottain suan valamistakkii ja tässä tämä viimesin.

Kuva on vähän niinkun juosten kustu, kun oun tuas kerran ja jälleen onnistunna suammaan kamerani siäjöt päin p:tä ja römpsöttäähän tuo nuttukii miten sattuu tuossa ....no kuhan on etes osviittoo jotta oun senttään jottain suanna aikasex.

 

Muistannoon joku vielä aikoja, kun oli tämmönen valo pirtissä.

Meillä tämä on vielä tallella pahanpäivän varalle ja ihan vielä toimiva peli.  Pölyt on kyllä pyyhittävä pinnasta kunne laittaa valakian lamppuun. Vierellä olevassa purkkissa on se sytyspihti ja sekkii on ihan alakuperänen purkki. :)

Siästävä löyttää säkkisä pohjat ;)

 

Tuana päevänä syksynen tuuli tuiverttaa meijän mäellä, vaen haitannoonkos tuo, kun leivinuuni lämpivää ja antaa lämmintä mökkiin, eikä tuppaavu pihalle tuule heiluteltavaksi.

Nyt se on tuas aika sannoo: Kiitos ja kuulumissiin!