Pakkasta piellessä (dikin näyttäässä -28), tulin tänne rustoommaan muutaman rivin.

Huonosti alako Amalian vuosi....mikä lie lopputulos!

Reissulta, joka mäni tuas pitemmän kaavan mukkaan, oun palanna joku päevä sitten. Olin niätten tuas tuolla Jantan luona piiiitkän tauon jäläkkeen käymässä. Suunnitellusti minun oli tarkotus tulla jo heti loppiaisen jäläkkeen pois kotisuommeen, vaen kuinkas kävikkään,  -tieni vei Turkkusseen sairaalaan makkoilemmaan kerran ja jälleen, jossa hupsahti ihan jopa kuuven vuorokausimaksun verran aikkoo.         Mitä opin tuas tästä, -no sen ettei koskkaan pie lähtiissään tehä aikataulutusta poispäin tulostaan. Sama juttu näkkyy toistuvan kuiteskii, palluu ei kuiteskaa onnistu suunitellusti, ....näin kävi sillon kuusivuotta taapäinkii, kun se aivokalvon tulehus nappasi.

Nyt ei sentään hengen lähtö ollut ihan niin lähellä, vaikka vähän vinkuhi ja yskitti.   Janttahan se töllyytti minut ensin Laitilan TK:hon, jossa joku "hoono soomi" liäkäri syynäili vähän ja miäräs, astmaatikko kun oun, kortisoonitapletti- ja antipiottikuurin. Ensimmäiset taput olin vetännä lärviin, kun polla alko heittee häränpyllyy ja mualima seota ympäriltä, sen verran taju pelas jotta haparoitsin vessaan oksentammaan. Jantta tietysti oli jo soittanna terveyskeskukseen ja lykkäs minut auttoon ja eikun takas TK:hon. Verenpainneet ihan jossain muuvalla kuin kohillaan (alakantissa), veren happipitosuus samoin. Aikasa syynäiltyy siellä tuli liäkäri tulokseen Uuteenkaupunkiin sairaalaan ....ampulanssi kyyti happimaski nuamalla. Uuvessakaupungissa sitten venähtikkii jo usseempi tuntinen ensiavunpuolella. Ensinnäkkii liäkärin näkemisseen mäni tuntija monen monta ihan sanonko minne. Jantta kyselikkii jo yheltä hoitsutätiltä, "mänikö se tohtori muata".     Vihon ja viimen sitten liäkäri tuli tutkailemmaan ja tutki ja kuunteli hengitystä sun muuta ihan kunnolla vaen eipä suanna tauville muuta selevitystä kun epäilynä keuhkoveritulupan ja eikun mummo ampilanssiin ja etiäpäin Turkkusseen. Siellä ottivat verta suonesta jos toisesta heti ensiavun puolella, mittasivat verenpaineita ja happipitosuuksii tämän tästä. Siirto uamun tunteina osastolle. Sitten kyllä kuleteltiin ihan kokorahan eistä härvelissä jos toisessa. Tehtiin varjoaine kuvvaukset keuhkoissa ...ei vikkoo, varjoainekuvvaus piässä, löyty poskiontelotulehus ...ei vakavampata vikkoo, ultratutkimus syvämeen ...eikä vikkoo. Tulivat kaiketi loppumetreillä tulokseen ...astma otti niin rajun otteen ja pisti mummon kyykkyyn. Pois piäsy päivänä kävi juttelemassa kanssani kokeista sun muista sisätautien erikoislääkäri ja neurologi tuloksena sama diaknoosi "astma" lentsulla höystettynä.

Nyt tässä pällistellään ja kuulostellaan päivä kerrallaan mikä ruuvan mahasta viepi (ripulointi) antibiottikuuria nautiskellen. Yskiminen on vähentynnä ja räkä lenttää.

 

Hyvvee alakanutta vuotta 2011 lukijoilleni!