-ja kunnolla.

Kiäntee lehtee jos EI huvita lukkee Amalian viimeaikassii mietteetäi!

Valavon tuas viimeyön ja pähkäilin piässäni sitä ihteesä (tietysti neulon, purin ja kerin),kun uniukkoo ei näkynnä ei kuulunna(tullut siihen tulokseen), jotta ei tässä elämässä ou kun soutamista ja huoppoomista, jotenka tässä vaiheessa on tuas höyryt laskettu pellolle. 

Nukun siis viimeyönä tasan tarkkaan kaksituntii uamusta n.7-9, enkä ou sen koommin silimii ummistanna. Nyt kävin saunassa ja löhön paljussa "jouluisten" ulukovalojen loimottaassa ja laskin viimesimmätkii höyryt pihalle tälläkertoo mustaviinimarjamehun (ihan omasta tuottosta) suattelemana.

Oun sitä minäkkii tavan marisija (kuten sanottu Alli mikä Alli), vaikka oiskii ollut mahollisuuksii jo piästee suku riäkistä ainakkii kaks er kertoo vaen kun on luja ote elämään niin ei luovuta...ellää vaikka toesten uhallakkii (pirullinen luonne). Ois vielä joskus hyvä oppii olemmaan hiljoo, vaen kun on se ikkuinen jästipiä,niin on vaekkeeta;)...EI ELÄMÄSTÄ SELEVITÄ HENGISSÄ, EI VARSINKAAN TOISTEN KENGISSÄ.......se on taattu assii ja nyt sukkapuikkojen parriin!