Kyllä sitä nämä heltteet kestää, kun pittää paljun täynnä järvivettä kylmempää vettä, tietysti peitetty nailon verholla, ei mäne roskat sun muut ökkijäiset. Oikken, kun hiki virttoo nahkoo pitkin, pulahtaa paljuun istummaan ja vieläpä kastelloo nuppisakkii siinä veissä, niin jopa on raikas olo hoikotvasen ja tämänhän voip uussii niin monta kertoo päivässä, kun tarve tunttuu vuativan vilivottelluu.

Tämän päevee ryötöstin tuolla vattumetässä. nyt onkii sitten pakastimessa jo 7litr. uutta sattoo vattuja. Kyllähän siellä vesi virttoo selekkee pitkin ja letti on hiestä märkänä. Mietinpähän tuolla metässä, jotta ajattelloo sitten talavella marjoja syyvessään -"nyt vilu hytistellöö, vaikka kerätessä valu hiki".

Eihän tuolla ou vielä karhut ja suvet tulleet kaveriksi, vaikka kyllä tuossa mäen piältä oli ukko ottanna tänä uamuna kuvan jälestä, joka oli mitä ilimeisimmin suven  tassun jäläki, oli siksi isot ne kynnen painumatkii. Kaipa se siellä yö syvännä tiirailoo, jotta on se Amalia hällennii vielä jättännä vattuja.

 Nyt sitten löpinät seis ja paljussa käymmään....hiki pinnasta vek..

 

Pätkä lissee rätinkii paljuilun ja virkkaksen jäläkkee, vaikka ei kovin paljoo ou käsitöistä hurroomista näin kiireisen kesän aikaan tullutkaan.                                                                 Tännään sain ihan nuin lahjotuksena villa lankoja aikamoisen kassillisen, kun semmonen harvon käyvä ystäväni kävi kylässä.Hiän siis toi lanka kassin. Ja oun minä tässä kesän aikkaan hamstraillut lankoja talaven pimmeitä pitkii iltoja uatellen, ....katellaan sitten talaven kulluussa mittee niistä mahtaa syntyy,.....tullooko hiirelle nuttuu vai hattuu.