Kuten otsikkokin jo kertoo mitään ikävää ei tapahtunut tänäkään vuonna helmikuussa, mutta maaliskuu taas toikin ikävän viestin. Itseasiassa mitäänhän ei ole vielä tapahtunut kirjaimellisesti, mutta on vain ajan kysymys koska ja milloin sa sanoma tavoittaa meidät.

Tätä helmikuun raakisuuttahan olen jo toitottanut niin pitkään ja moneen kertaan, mutta kun se on hirvittävää kuin onkin. -7-vuotta sitten kuoli sisareni poika 27.2 alle kolmikyppisenä, -seuraavana vuonna olin minä vuorossa, jolle ei annettu toivoa selvitä eloon (9vrk tajutonna),mutta en antanut periksi vielä, -3vuotta sitten äitini lähtölaskenta alkoi helmikuussa, mutta sinnitteli  4.3 asti ja taas vuosi äidin jälkeen...tätin poika kuoli 12.2  ja nyt on hänen sisarensa aloittanut lähtölaskennan ....se viesti voi tulla ihan koska vain, tilanne on siinnäpisteessä menossa:(.

Monet on muistot näistä molemmista serkuistani, kun silloin lapsena leikimme yhdessä kesäisin ollessani  tädin (äidin sisko) ja sedän (isän veli) luona Välilässä.

Minä toivotan Sinulle Leila-serkkuni  (Myrnyvuaran Kaisa) hyvää taivasmatkaa. Sinä pääset kohta sinne enkelten joukkoon, jossa kipu ja tuska on poissa....tapaat siellä isäsi,sisaresi ja veljesi kuin muutkin sukulaisesi, jotka ovat jo edeltä sinne menneet. Tapaamme siellä joskus NÄKEMIIN SERKKU!

ps.5./3  Leila-serkkuni viettää nimipäiväänsä nyt siellä enkelijoukoissa laulaen ja harppuasoittaen ...liittynyt enkelten joukkoon tänäaamuna 5.30.  Nukkuos rauhaisaa unta serkku!