Minä tuolla luveskelin,

vanahoja lukuja kurkkailin.

Itku silimässä tihrustin,

uneni yöksi raevaten,

heinäkuisia lukuja.

Miten monta mukana,

onkaan ollut seurassani,

noina heikkoina hetkinäni,

jännittämässä vieressäni,

leikkaus pöyvältä alakkain.

Jantan tietoja antamassa,

blogin kautta kirjuttamassa.

Eipä ollut minulla,

lähön aeka käsillä,

tuonen tuville kävellä,

nytkään tuossa koetuksessa,

vaekka pakkija tulikkii,

alakumatkan mutkissa tiukissa.

Niistä silti selevinneenä,

tässä männä väpellän,

etteenpäin tupellan,

ote kova elämässä,

kynsin hamppain pysymässä.

Kiitokset teille ystäväni,

vielä tähän virittelen,

jaksaissa kannustoo minua,

selevitessä elontielle.

KIITOS JANTTA,

KIITOS MUUTKII OMAISENI,

KIITOS KAIKKI KANSSA KULKIJANI!

Amalia ite;)

Murinat lähti kävelemmään nuin vaen omin jalon! ;)