Sunnuntaista päivee!

Niin se vain viikko on vierähtännä suuremmitta mittään tapahtumatta ja raivvaallessa kukkatuussii, -tötteröitä ja -purnukoita pois pihasta, etteivät jäisi auramiehen (ukko) ruhjottavaksi. Yksi iiiiso pata töröttää vielä tuossa pihassa, joka on vielä siirtoo vailla, vaen sitä en yksin jaksa suaha sitten mitenkään liikkeelle, on siks iso ja painava.

Neuloo tuhertanna oun sitä iiissoo huastetyötä ja nyt kun vauhtiin piäsi, ei ou tarvinna langastakkaa vettee hoikotvilleen. Ompelemistakkii oisi ihan työksi asti, (korjattavvoo ja tuunattavvoo) vain hiivatti sentään kun näillä ihka vanaholla kakkuloilla ei niä niitä tihrustoo tarkemmin, niin on pakko ne projektit jättee vuottammaan päivee parempata, josko näkö vaikka kirkastusi vielä  joku päivä.

Jotta eipähän minulle ou mittään kummosempii sattunna eikä tapahtunna, kuten otsikkokkii jo sannoo, jotenka tässä vain pirttihirmuna toljaalen ja joutenolloo lopettelen.

Syyskukuun loppuu ja aurinkoista sunnuntaita,  -minä lähen neulommaan.