Pakkashuurteesta ja aurinkoista perjantaista uamupäivee!

Alotin tämän päevän korjaus hommilla. Riätälöin ukon ulukohaalarin kansa, -ratkon vanahan, hajalle männeen vetoketjun jo illalla pois. Tänäuamuna sitten uutta sommittelemmaan paikalleen.....ompelin ja purin, purin ja ompelin kunnes vihon viimen sain sen mielestäni kunnolla siihen asettummaan. Se on nyt sitten tehty, vaen kuin ollakkaan Eevan jalaka repsahti....väsy tuosta vaen kesken matkan ;). Eevan on aika lähtee "tohtorin" pakkeella käymmään lähiaikona....enhän tule toimeen iliman uskollista tikitysappuuni. Niin siis tuon minun ompelukonneen paininjalaka väsähti, jottei nouse ylös, kun vippaskonstii käyttään. Kyllä sillä vielä hätäset ompelukset suapi tehtyy, kun oikkeen "hellästi ja armeliaasti" kuiskoo Eevan korvaan yhteistyöstä;). Meinnoon nytkii jatkoo vielä vetoketjun ompelluu ukon Jahtipuvun välitakkiin. Kyllä Amalia Eevan kansa vielä pelovaa konstilla millä hyvvääsä tuon ompelun.

Iltapäevästä onkii sitten jo tuas aika ruveta häsleemään sen huomisen pikkujoulun tiimolta ja tietenkii puikkojakkii pittää keretä jossain välissä heiluttammaan jotteivät kangistu ihan tyystin nurkkaasa.

Nyt lähen kyselemmään Eevalta: -josko vielä vähän jaksat!