Ae, jottaan pitäsi ruapustoo.....kumpa on aevot narikassa....no yritän kumminkii jottain sählätä tänne.
Johtunnoonko aevojen toiminta tästä yhä vaen pimenevästä päevästä vae mistä....en tiijä itekkään.....vanahhuuttahan se on, kun ei tunnu olevan mittään sanottavvoo ei sitten kellekkään, tae sitten sitä on vain mykistynnä ja kypristynnä ihan tähän ommaan yksinäisyyven olloosa.
Jantta oli vaen jättännä tuonne entiseen päevitykseeni kommentii, jotta osovaa sen tekstin jo ulukkoo jne....

Meillä tiällä peräkylällä oli ja on vieläkkii lunta jo ihan aurata asti, vaen nyt on ihan semmonen vesikeli.....reilusti plussalla mittari, nähtäväksi jiäpi ottaako lumen pois, vae tekköökö piäkallokelin, jos männöö miinukselle.
Mukavempi oisi jos lunta oisi, tuntus vähän valakkeemmalle. Lumeton mua on nyt niin synkän olosta, kun muutenkii jo päiväton pimentynneet/lyhennee on vain kaks pimmeetä vastakkaan ja hämärä hetki siinä välissä.

Neuloo ja virkata tuhertanna ou aekani kuluksi millon mitäkkii ja jottain on puikoilta ja koukulta hyppinnä pois,vaen kun se kuvan lattaus taeto puuttuu minulta ihan tyystin vieläkkii, niin ei tule kuvia tänne kunne apuvoimat latovvaa tuonne lokerroon niitä....sieltä kyllä suan ite ne siirreltyy sitten jotensakkii näkyville.
Pittää kyllä tunnustoo, jotta jostaan kumman syystä nuo käsityötkii takkuvvaa vähän, hittaampoo on tahti ollut tekemiselle....vanahuus ja vaevassuusko lie syynä siinäkkii, vae aekkaan suamattommuusko lie.

Ei halavattu, tämä on vain tätä yhtä ja sammoo jaarittelluu koko päivitys, joten on parempi pistee piste iin piälle ja tulla sitten uusiksi kirjuttelemmaan, kun ei tekstin tulo ou pakkopullaa ja aevot palovvaa narikasta.

Jotta se on MORO nyt!