Näin se vain aika juoksoo ja minä ajan mukana, jottei jalat meinoo joka kurvissa muata tavottoo ollenkaan.

KIITOS ENSINNÄKKII ARVAUKSESA JÄTTÄNNEILLE!

Kiitos teille lukijani kärsivällisyyvestä, kun jaksotta kärkkyy sitä marjakilivan juluki anttoo, vaen kun en yksinkertasesti ou kerennä rätinkii ennen tekemmään ja jos olis kerennä millon niin on ollut sitten ihan rättiväsyksissä, eikä näinollen aivonystyrät ennee jekkase.

Vaen nyt se kyllä lojahtaa lauttaan, jotta mätkähtää ja voittajaksi sain Sikkriksen (167) ainoastaan  vaivasen litran heitolla , Onnee vain liki nappiin osunneesta arvauksesta.

 Niitä minun kerreemmii marjalitrojahan kerty 166 litroo, joihin räknäsin viinimarjat ja vatut. Viimemainittuja keräsin vain 3 litroo, kun pakastin ilimotti niitä olevan siellä niin turkasen paljon entistäkii.

Mansikkalitrojen arvauksessa (jotka oli sen heittänneet) lähimmäksi arvasi Puikkoellu (168) yläkantin arvaaksellaan, sillä mollukoita napsin pellostani 153 litroo.

Sikkris ja Puikkoellu pankeehan yhteystietojanu tulemmaan, jotta suan jossain vaiheessa jollain palakita teijät kuten oli puhekkii.

Ja sitten vielä kommentoijat  Mie ja Nenunen työkkii heivatkee yhteystietojanu, sillä teillä oli niin "vitsiviikaroijut" vastaus tekstit, jotta laitan teillekkii postii.

Josko joku huommoo minun tehneen virheen tuossa rätinkii tehessä, nostappas tassuu ja ilimota niin korjattaan virhe tai erhe.!

Kuten jo aikasemmin sanonkii, minä en tänä kesänä kyvennä mustikka mehtään mänemmään selekä ja jalaka kipujen takkii, jotenka ukko sai sitten mustikat kerätä. Mansikkapellollakkii kyykin särkylääkkeen voimalla hammasta purren. Vain sitä kun on tavan pässinpiä ja sisu ei periksi anna, niin männöö vaikka nelinkontin  (kuten lupasin Jantalle tässä kertana muutamana, ensikesänä mäneväni vaikka kontaten puskaan).

Nyt kun sitten suan vielä tuon kukkapenkki rojektini loppuun suatettuu ja omenat vielä pois puista, niin piäsen sitten työkseni puikkoja tai koukkuu heiluttammaan. Perunan nimittäin kuokin lopput ylös eilen illalla ja tänä uamuna.

Vähän korpevvaa kyllä mieltäni, kun en pysty/kykene mänemmään sienimehtäänkää. Ei sillä etteikö minulle sienii tulis, kun Tinttaran ukko on kerännä niitä minullekkii, vain kun se olisi niin mukava ryppee tuolla metissä sienii tiiraillen.

 

Nyt laitankii tällä erree tuas pillit pussiin ja lopettelen höpinöitäni.  Seuraavallakerralla sitten tuas uuvet tuulet puhaltelloo, joten Tapaamisiin jälleen!