Kyllä vaen vois eppäillä kallistuvan joulun puolleen lähipäivinä, kun tuo iliman ala on nuin vilakka. Taisipa viime joulun alla olla lämpimämpee, kun nyt on.....no ei nyt vaiskaan, vaekka tuo tiki ja taali näyttääki nyt vaen 9 lämpöastetta ulukona ja tuuli viheltää nurkissa, joten ei helle helli meitä. Vettäkkii lossovvaa sattoo melekkeinpä päivä kun päivä. Onni onnettommuuvessa on jotta asuttaan tuassa vuaran rintteessä, niin ei ihan yksiin kuukaussiin satteella tarvihe venettä kaivella tuvan seinustalle pihalle männöö vuottelemmaan, jotta eiköhän se tuo Koitere vielä vejä ihteesä yhen kesän vesisatteet

Kurjat on ilimat ajatellen nuita meijän kesälomalaissii , kun ei oikkeen voi tuolla pihalla ripastella kesä tamineissa, vaen on pukkeevuttava ulos lähtiisä ulukotamineissiin ja kumisuappaassiin, joten EI KIVA. Minkäs mahat, kun ilimojen herra on nuin piättännä, tyyvyttävä on.

Onhan nuilla poijilla E:llä ja A:lla ihmettä ollut tuumailtavana, kun piettiin valakiaa leivinuunissa muanantaina ja uunin kylet vielä nytkii hualleet (ihan lämpimän vuoksi, se kun tuo kivikasa hehkuu kylymyyttä pirttiin liikoo, kun ulukona jo kylymä).

Niin lasten suustahan se sanottaan tottuuven tulevan. Ruasin ja mylläsin  tuolla paviljongissa toissapäivänä. Poijat oli siellä mukana leikkimässä kuningasta (nojatuoleissa). Ähelsin kiäntee ikivanahoo kulumasohvaa erikulumalle, ja eihän se muuten suostunna hievahtammaankaa, kuin oli pistettävä paloiksi, kiänneltävä osina ja kasattava sitten uusiks. Poika E. kahto tietysti leikkisä lomassa mummon ähellystä ja touhuu, lopulta tuumas, "nuin vanaha mummo ja jaksaa vielä nuin kovasti tehä töitä",  - jopa siinä oli huilin paikka, kun hymy levis korviin. Sohvakkii kiänty aikannaan ommaan kulummaasa vuottelemmaan juhannusta. E. ja A. valakkasivat paikatkii missä nukkuut juhannusyösä paviljongissa meinoon.  Ei se ainakkaa hiki tuppoo poijilla pinttaan siellä makkaillessa, jos on näin kylymä.

Loppukuuhan tässä männöökii ihan vain ilosissa ja vähemmän ilosissa merkeissä. Nyt tämän viikon lauantaina on oman poijan valamistujaiset (jatkanna opintojjaan työvuosien ja opiskelu tauon jäläkkeen työn ja perheen ohessa).  ONNITTELUT TUOMO, kun nyt sinusta sitten tulloo se "insnyöri" ,jota et pienenä poikana ollukkaan.

Ensiviikko tuokii sitten ne surullisemmat mänöt, kun on hyvän naapurin ja -ystävän saattaminen haudanlepoon.

Sitten koittaaki jo Juhannus ja sillon on ne mummon pienimmäisen nimijäiset mummon ja ukin luona. Tervetuloa "sammakko" mummolaan! Tervetuloa kaikille muillekkin omille ja vieraille!   

Mitenkähän ois, jos vaikka ottas ja lähtis jottain askaroimmaan tänäkkii vilakkana päivänä, vaikka ei huvittaskaa, vaen jos vaikka taluttelisi imurii vähän pitkin lattijoita.

Toivottavasti se aurinko meitäkkii hellii sitten ison kesän tulttuu,  ....toivossa on hyvä elää, sano lapamatokii