Voihan hiivatti senttään, mikä myräkkä ja tuulen myllerrys vesisatteen suattelemana alako jo yöllä ja jatkkuu yhä eilleen.

Yöllä heräsin, kun auki oleva tuuletus ikkuna paukahteli välillä kiinni-auki, katto rumahteli tuulen voimasta ja vesisae säesti ruminnoo.  Hyvä jottei kattopellit ou lennelleet jonnekkii pellonperälle.  No, -niinhän ne ennenaikkaan vanahat tuppasi sanomaan, -syksynen ilima ajaa jopa yheksällä hevosella vuorokauvessa, jotenka kaipa se tämäkkii kuulluu siihen katekoriaan.

Kolokolta tunttuu tämä kylymeneminen sen toooosi lämpimän kesän jäläkkeen.    Onhan tuo hella-leivinuuni yhistelmä tuossa keittiön nurkassa kököttämässä, jolla suapi lämmintä pirttiin. Eillen pein hellan puolella tulta ja nyt tännään lämmitin jo ihan uunnii, niin onpahan hyvä pirtin lämpimässä istuksii ja heilutella kierrepuikkoja tälläerree.  Alotin niät neulommaan semmosta isohkoo ja huasteellisempoo työtä, vain siitä sitten myöhemmin, josko nyt tulloon mittään vai männöönkö kerälle purkamiseksi ....katellaan katellaan, kuin äijän/akan käppänän käyp...aika näyttää.

Nyt minä lähen tuas kahtelemmaan ja kuuntelemmaan kevättä,  -noniin, eikun syksyy ja kierteessii viputtammaan.

Syksymyrskyn kolisuttammoo viikonloppua kerran ja jälleen!