Yritän tässä rustata jotai juttua tästäki päivästä, niin minkä nyt rykimiseltä ja köhimiseltä suan aikaseks. Kyllä on vain edelleeni ollu p...a päivä sua kakkootuu minkä vähänki jaksaa samaten yöt sua kakkootuu ja niistee nennee...  -vaikka niihän tiälläpäen sanotaani...yskä paranoo vaen rykimällä, -joten ei kae siinä muu auta. Kyllä minä tuas mulukkasin yhtä huonetta kun ukko lähti käväsemmään Pogostalla niin hetihän Amalia sai tuulta rattasiin ja alako heilua:).  Sit vielä kaiken kukkuraks toivat äit muorin kamppeita tänne, kun sen entinen vuokra kämppä pitäs suaha tänkuun aikana tyhjäks. Siinäpä sottasin ,-mihin kaik  mahtuu ja vielä tuovat lisseehi.Eihän niitä voe rauniollekaan viijä kun mummeli on vielä elossa. Äit-muori kun on jo siinä kunnossa jotta mäni tuohon  omalle kylälle Koti Kiwillaan  asumaan. siinä hänestä pietään huoli ja suap ruuvan yms.hulenpijot.Minä kun oun itekii alan hoitoon kuuluva:))), ni en voinu alakoo omaishoitsuksi äiteelle
..eikä kantti kestä ainaista ininöö. No eiköhän tässä tullu jo yhen päevän osalle tekstii minun osalta. Käsitöihen puolesta ei uutta,kun väkreen niitä verhoja ja toisena työnä on Jantan jalakaan samanlaiset  "yösukat"(yltää reijelle) tulossa kun tei Tintskulle. HEIPPA vaan seuraavaan kertaa! Amalia