Eillen ajelttiin Tinttaran ja kera kaksospoikain Liperissä asti kyläreissulla. Siis ei papin liperissä, vain ihan muantietteellisesti Liperissä ja olikii ihan kiva kyläreissu.....siitä KIITOS RVA-LYPSYLLE. Amalia sai käyvä ihailemassa vielä lehmiäkii ihan nokatusten.  Kyllä siinä emännällä pittää olla selevät sävelet, kun navetan ovesta sisälle nenäsä pistää, ei passoo jiähä surmisuussa miettimmään, vaikka onkii konneelistettu kuinka pitkälle....vielä siinä käsillä ja jalollakkii suapi työtä tehä. Ihmettelen vain vieläkkii miten hiän kaiken jaksaa ja tuvassa vielä ne ihanat 3-tytön sirpukkoo vuottaa äitin hoivausta. Mutta näin omin silimin nähneenä, toivon vain heille, koko perheelle terveyttä ja voimia jaksoo uurastoo edelleenkii valihtemallaan uralla!

 

Nyt sitte palattaan niihin minun näppitöihin, joita on tässä syksyn suatossa luiskahtanna puikoilta.

Isojoenkukkakaupan Lissu mainihti tässä joskus kommenteissaan halluuvasa kynsikkäät kätösiään lämmittämmään....laitonpa korvan taakse maininnan ja nyt sitten, kun puikot alako tunttuu kesän jäläkkeen pysyä hyppösissäni loin silimukat puikolle ja alon viputella....tässä tulos, jotka on patepoju jo polokassu asian omaselle.

Lankana näissä oli Nalle, marjametsä ja mustikka niistä. Puikot tais olla 3,5 sukka sellaset ja malli Amalian sovellus jostain sukan pitsineuleesta, vaikkakaan se pitsineulos ei näy kuvassa näin kirjavassa langassa. Toivottavasti nämä oli Lissulle sopivat ja mieluisat.

Nämä miesten sukat matkasi sitten eiliseen kyläpaikkaan.

Lanka näissä kaikissa tuttuuki tutumpi konepestävä 7-veikkonen ja kuten kuvassa näkkyy ihan perus sukan malli, puikon koko, no jaa empäs muista ennee.

Nämä naisten sukat matkasi kans kassissani sinne samasseen eilisseen kyläpaikkaan. Lankana yhäeilleen se 7-veikka, mallit otin jostain Novitan lehistä, joita löytyy tuolta kuapinperukoilta (siästäjä löytää säkkisäpohjan).

Sukan käret vähän niinkun löysähköllä....kuvattu minun koivessa ja minulle liika isot.....pienikenkänen kun oun. -toivon mukkaan kaikille töllösille löytyy sopivat jalat siinä ihanassa perheessä. Jokainen silimukka on lämmöllä tehty näihin kaikkiin sukkiin.

Nämä tein sitten yhelle naiselle Keiteleelle, joka otti minuun sähköpostilla yhteyttä käytyään blogissani ja ihastuttuaan moisiin luomuksiini. Nämäkin on jo postipate vienyt oikealle omistajalleen....sain eilen nääs sähköpostissa tietoa. Toiset toivelistalla hänelle ja ne hyppää puikoille vielä, kunhan tässä välissä värkkäilen jotain muuta. Näissäkin lanka 7-veikkosta (tilaajan lähettämä), puikot joku, jokukoko ja malli hänen toiveensa mukanen -Amalian muunnelma sukanpitsi mallista.

Elekkee kahtoo Amalian raihnassii polovii ja likasta paittoo.

-ja nyt sitten puikot heilummaan, jollei muuta hommellii tule mieleen.

Eikun hölökyn kölökyn seuraavaan kertaan.