Tuas minä tulin puluputtammaan jottain aekani kuluksi.
Se kun on tämä Karjalaes luonne semmonen, jottei ossoo hiljoo olla ja kelleppä tässä päläpättää, kun ei pirtissä millon muita, eikävielä ihan niin kahjo ou jotta huastelisi yksikseen (eipähän sitä ite huomoo vaekka turtettaakii).
Kyllä sae lumet haepakkoo meijänkii kulumilta vapun aekkaan, vaen vielä kuitennii näkkyy lunta jonnii verran paikotellen. Lämmintä on ollut ihan mukavasti
On kyllä "mykrätkii" myllertännä tuolla marjapehkomualla, multakasa toisesa vierestä siellä paljastu, -ihan jo nyt surettaa, jotta niinköhän Amalian vuosiin työ on männyt ihan hukkaan moessiin mönkijöihen takkii.
Nyt sitten tälläviikolla käypi silleen, jotta Amalia-mummon loki hiljennöö aenaskii perjantaaseen asti, -eikähän sitä tiijä vaekka hiljennöön muutamaksi viikoksikkii, kun huommemma mänen sinne Tikkamäelle osastolle tutkittavaksi niihen sepelvaltimoihen takkii ja tiijä häntä vaekka "hutkinnoot" saman tien
Kaetpa tässä pitännöön piästee teijät piinasta pois ja lopettoo tämä jonnii joutavan p..kan vatvominen tällä kertoo
Toivottelen vaen kaikille tänne eksynneelle oikkeen rattossoo, aurinkoista ja työn täytteistä viikkoo!!
Palajan kun millon palajan, niin tae sitten.... -en!
Kommentit