On tämä vain niin kummallista vieläkkii niitten pienten prinssijen tähän mualimmaan putkahtaminen, ettei vaen mummo taho ajatukseen samastuu, vaikka on jo niin monta kertoo käynnä niitä tuijottelemassa ja hyysseemässä....Aina vaen sama tunne...meijän pikku-Tiinako nämä somat poijat putkautti. Ja mikä parasta heidän kodissaan aistittavissa RAKKAUS niitä lapsia kohtaan (rakkaus tunnustus: Puikot,lankaa ja minä blokista joka on äiti-Tiinan kirjoitus ja kuvaakin pojista). Mummon päivät aina samalla lailla sekas, vaikka onkii tullut jo yheksän pikku-kääröä tuahan mualimmaan....aina vaen sama sähkö ja säpinä sisällä:))
 On kaet tuassen lähettävä tästä höpisemästä ihan oikeesiin hommiin.
 Hyvvee viikon vaehetta ...palajan joskus "muanpinnalle"!