Jämälanka rukkaskinttaat, joita kaiken kaikkijaan neulon 5 parrii sille vel'miehelle. Toisii en suanna kuvatuksi kun läksivät omistajasa matkaan. Samanlaisiihan ne olivat, erona vain väritys (erivärissii lankanyttössii yhistelin). Loppu nyttäsistä virkkasin patalappuja, ompahan emännällekii ottaan kätteen otettavaksi :).

Tuli pikapyyntö sormikkaista ja mittees minä en tekisi, -aenakkii yritän tehä. Mänivät sotillaan kässiin lisälämmittimiksi.

Nyt on sitten yhet kynsikkäät alullaan. Nekkii pienen poijan toiveehen mukkaan tehtävissä.

Joutaahan tässä pakkaspäivii vietellessä ja koronnoo pakkoillessa puikkoja heiluttelemmaan. Mietemyssyssä on yhtä ja toista tekelettä/neuletta ajatustasolla sitten kuha joskus tulevaisuuvessa lienöön niihen aika.

Hevvee Ruuneperin päivee vaen!